Etusivu Minna itse Politiikkaa Kirjoitukset Yhteystiedot Linkit Blondivitsit

Tässä ovat tärkeimmät kunnallispoliittiset teesini. Perheet eivät asu yksiöissä eikä kaksioissa Jokaiselle Helsingissä asuvalle perheelle tulisi olla mahdollista asua riittävän suuressa asunnossa kohtuulliseen hintaan. Helsingissä asuntotuotanto on liian kauaksi aikaa unohtanut perheelliset. Jos Helsinki haluaa pitää perheelliset veronmaksajat, niin nyt on aika tehdä muutoksia asuntotuotantoon. Kukaan ei halua elää perheineen pienessä asunnossa vain hyvien palveluiden takia. Pieni- ja keksituloisilla kun ei ole varaa tämän hetken asuntojen hintoihin. Mitä suurempi perhe sitä epätodennäköisempää on, että perhe jää asumaan Helsinkiin. Mutta kuitenkin juuri Helsingissä me tarvitsemme perheitä, jotta meidän hyvät palvelut ovat kilpailukykyisiä lähikuntien kanssa. Palveluiden tuottamiseen tarvitsemme juuri perheitä. Päivähoidossa parannettavaa Työssä käyvien lasten vanhemmilla on oltava oikeus saada lapselleen/lapsilleen päivähoitopaikka mahdollisimman läheltä kotia tai työpaikkaa. Näin näillä lapsilla saataisiin päivää lyhennettyä edes jonkin verran. Toinen tärkeä asia, josta Helsingissä on lipsuttu pahimman kerran, on hoitajien ja lasten määrät ryhmissä. Helsingissä on viimevuosina ns. ylibuukattu ryhmiä, koska on laskennallisesti todennäköistä, että silloin tällöin ryhmässä on useampi lapsi kipeänä, ja näin ollen säästetään rahaa. Entä silloin kun kaikki lapset ovatkin paikalla ja yksi hoitaja on sairas, sijaisiinhan ei ole aina mahdollisuus? Hoitajillakaan ei ole enempää kuin kaksi silmää ja nekin molemmat edessä. Lasten päivähoito ei saisi joutua niin herkästi säästökohteiden listalle. Koulun ja kodin yhteistyö osaksi arkipäivää sekä ongelmiin puututtava varhain Lasten pahoinvoinnista puhutaan joka puolella. Vanhemmat ovat työelämän paineessa ajautuneet siihen, että vastuuta on saatettu työntää liikaa kouluille ja opettajille. Kasvatusvastuu ei saa olla opettajilla, mutta opettajilla tulisi olla oikeus ja vastuu ilmaista vanhemmille, kun heidän omalla "kullannupullaan" on ongelmia. Ehkä tarvittaisiin koulutusta, jotta opettajat havaitsisivat lapsessa syrjäytymisen tai masennuksen ensimmäiset oireet. Jokaisella koululaisella on oikeus päästä koulupsykologin tai kuraattorin puheille aina tarvittaessa. Peruskoulut tarvitsevatkin lisää rahoitusta tehdäkseen kouluista viihtyisiä ja turvallisia paikkoja niin oppilaille kuin opettajille. Myös vanhempien täytyy uskaltaa lähestyä koulua ilman, että heistä tuntuu, kuin heidän ongelmansa hukkuisivat henkilökunnan kiireiden sekaan. Koulun ja kodin toimiva yhteistyö luo pohjan turvalliselle ja kannustavalle oppimiselle Kaikilla ei ole rahaa mennä yksityiselle Terveydenhoitoon ei voi koskaan panostaa liikaa. Varsinkin lasten terveydenhoito on Helsingissä retuperällä. Valitettava tosiasia on, että työssäkäyvä vanhempi ei ehdi jonottaa terveyskeskukseen, jotta saisi ajan lapselleen heti samalle päivälle. Näin ollen lapsi viedään usein suoraan Lastenklinikalle, koska terveyskeskus ei pysty hoitamaan akuutteja sairastapauksia. Lastenklinikalla on päivystyksessä noin kaksi lääkäriä, ja kun sinne tuodaan kaikki Helsingin alle 18-vuotiaat lapset, niin jonottaminen on takuuvarmaa. Kenenkään vanhemman ja varsinkaan sairaan lapsen ei pitäisi joutua kärsimään monen tunnin odottelua. Lastenklinikassa on vielä toinenkin ongelma, sinne ei pääse kuin taksilla tai omalla autolla, julkinen liikennöinti ei ulotu ihan lähellä, vaan kävelyä tulee noin kilometrin verran, ellet asu naapurissa. Kuntalaisilla tulisi olla vapaus valita yksityisen ja kunnallisen palvelun välillä, niin että kunta osallistuu kustannuksiin molemmissa tapauksissa yhtä paljon. Näin pieni- ja keskituloisilla perheilläkin olisi mahdollisuus käyttää lapsensa yksityisellä. Tällä tarkoitan lähinnä palveluseteliä, jonka mahdollistaisi jokaisen helsinkiläisen mahdollisuuden käyttää myös yksityistä lääkäriasemaa ilman, että kustannukset nousevat meillä helsinkiläisillä kuin kunnallakaan. Puhdas ja siisti ympäristö Helsinki on toistaiseksi pystynyt pitämään itsensä vihreänä kaupunkina. Jokaisen läheltä löytyy jokin luonnontilainen ulkoilupaikka, jossa voi cityihminenkin kuunnella lehtien havinaa. Helsingin täytyy suojella metsiä ja rantoja, jotta jokaisen Helsinkiläisen olisi hyvä asua täällä. Ympäristönsuojelun täytyy olla ehdoton osa kaupunkisuunnittelua, jotta se todella toteutuu muissakin kuin päättäjien puheissa. Osa ympäristönsuojelua onkin se, että suunniteltaessa asuntoalueita, otetaan huomioon jätteiden kierrätysmahdollisuudet. Tosiasiahan on, että kaikilta ei löydy aikaa eikä halua lähteä etsimään kierrätyspisteitä, ellei ne ole ihan oman asuinalueen lähellä. Joukkoliikenne on osa helsinkiläisyyttä Toimivasta joukkoliikenteestä tulee pitää kiinni kynsin ja hampain. Helsingissä yksi parhaimmista asioista onkin joukkoliikenne. Joukkoliikenteen tämän hetken kompastuskivi on poikittaisliikenne. Yksi linja (550) ei kauheasti hetkauta, kun sen päästä päähän ajaminen aamulla ja iltapäivällä veisi aikaa lähes puolet työpäivästä. Hinnankorotuksiin ei saa lähteä, koska pian nykyisetkin työssäkäyvät joukkoliikenteen käyttäjät vaihtavat omaan autoon. Joukkoliikenteen täytyy pyrkiä olemaan kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle, koska yksityisautoilu on uhka helsinkiläiselle infrastuktuurille ja ennen kaikkea ympäristölle. Turvallisuutta on monenlaista Turvallinen ympäristö on elinehto Helsingille. Helsinkiläisillä tulee olla oikeus kokea olevansa turvassa asuivat he sitten missä päin kaupunkia tahansa. Puhdas ympäristö, viihtyisät päiväkodit, koulut ja julkiset alueet tuovat ja luovat turvallisuutta. Pitämällä kadut, puistot ja muut julkiset alueen siisteinä, pidetään myös rikollisuuskin loitolla. Rikollisuuden ennaltaehkäisyyn tulee olla riittävät määrärahat, jotta meillä helsinkiläisillä olisi turvallista asua ja nauttia kauniista kaupungistamme. Päivitetty 13.2.2006